Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste elämä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste elämä. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Paluu lapsuuteen

Tein pienen aikamatkan menneisyyteen, ja kappas mitä sieltä löytyikään! Julkaisematon merkintä joka on melkeen pätevä itsessään! Joten ei muutakuin julkaisemaan! Linkit toimivat jos toimivat, sillä en viitsinyt tarkistaa niitä. :'D Kaikki -15 lisätty on kursiivilla, myöskin tämä hieno intro tietenkin! 

(edit. Kaikki elokuvat oli poistettu youtubesta tekijänoikeuksien rikkomisen takia, joten poistinpa linkitkin. Ei sinäänsä yllättävää, mutta harmi vain. Pitänee yrittää etsiä näitä kaunokaisia joskus jostain muualta... Saattaisivat löytyä kotoa VHSältä, mutta onkohan kaiken sen penkomisen arvoista..)


Tein pienen aikamatkan lapsuuteeni kun löysin sattumalta erään youtube kanavan. Kyseisen kanavan sisältö koostuu pääasiallisesti vanhoista venäläisitä piirroselokuvista joista osan olen nähnyt lapsena. No enhän minä ensiksi tiennyt sen sisältävän lapsuuteni lempipiirrettyjä, mutta tumblrissa törmäsin venäläisen Lumikuningattaren (The Snow Queen, 1957) mainokseen (linkki elokuvaan), ilmeisesti vastakaikuna Disneyn tulevalle versiolle ja päätin katsoa sen.

Kyseinen filmi kesti noin tunnin ja tuttu piirrostyyli vei minut heti aikamatkalle lapsuuteen. Elokuvan katsottuani päätin tarkastella kanavan muuta sisältöä ja olin ratketa riemusta kun löysin sieltä tuttuja kuvia. Ei siinä muuta auttanut kuin selata kaikki kanavan tarjonta ja napsautella videoita "Watch later"- listalle. Linkit vievät youtubeen!

Tuhkimo (Cinderella, 1979) (x)
Kaikille tuttu satu varmaankin! Tämän olen joskus pienenä nähnyt ja onkin muuten ensimmäinen Tuhkimo minkä olen varmaan nähnyt! Minulle siis Disneyn Tuhkimo ei ole se Tuhkimo, vaan tämä venäläinen kaunotar. : ) Itse video ei kestä kuin hieman alle 20 minuuttia, ja nykyään prinssi ei ainkaan ole mikään ihannemies, mutta kyllä ne hevoset tässä piirretyssä on jotain aivan mainiota! Käännökset eivät ole mitään huippuluokkaa ja lisänä on vielä venäläistä runoutta, joten kärryillä ei meinaa pysyä jos haluaa lukea tekstit. Mutta kun tarina on tuttu niin voi keskittyä ihastelemaan pukuloistoa (ja sitä ei-niin-komeaa prinssiä)!

Toiveen täyttymys (Fullfilment of a wish, 1957) (x)
Tämän suomenkielistä nimeä en tiedä joten otin vapauden suomentaa sen! : D Aika perus tarina toivomuksista! Kestää melkein puolituntia, ei ole mikään piirrostaiteen mestariteos, mutta aika kultaa muistot! :'D Jotkut hahmot näyttävät kertakaikkiaan etovilta, ja eipä tuo prinsessakaan mikään kauneuden multihuipentuma ole,  mutta puut ovat pirun hienoja!

Kyttyräselkäinen hevonen (The Humpbacked Horse, 1976) (x)
Tämä kyseinen piirretty on ehdottomasti yksi lemppareistani! Heppatyttö mikä heppatyttö! Lempi kommenttini koko sadussa on kun Tsaari huutaa "Löyly karkaa!", tai jotain sinnepäin. En enää tarkalleen muista. Sääli ettei kommentti ole läheskään yhtä hieno venäjäksi! Elokuva kestää hieman päälle tunnin ja se on visuaalisesti sekä juonellisestiehkä yksi parhaimmista. Okei ne hevoset on välillä epärealistia ja joutsenkaulaisia mutta aina ei voi voittaa!

Oli kummallista katsoa tätä kun kiinnitti huomiota eri asioihin kuin pienenä! Nyt pieniä juonipaljastuksia tulossa, maalaamalla ne saa näkyviin!
 - Muutaman hahmon kuolemat yllättivät minut täysin! Okei ne olivat todella hienovaraisesti tehty, mutta en pienenä uhrannut niihin hetkeäkään!
 - Valaalta lähetevät ihmiset! Mihin he menivät? Oliko heillä joku laiva jossain? Ei mitään hajua. :'D

Tulipunainen kukka (The Scarlet Flower, 1952) (x)
Kestää noin 40 minuuttia. Muistuttaa juonellisesti kaunotarta ja hirviötä muutamilla poikkeuksilla. Mutta ei minun mielestä tuo prinssi hirviönäkään ollut ruma. Aika reppana vaan. Ja nyt kaikki saa siis tietää mistä mun avani on.

Tämän blogin olemassaolo saakoon jatkua, mutta päivityksiä ei kannata odotella!

maanantai 1. huhtikuuta 2013

Kuvaspäm!

Inspiroituneena tantsin useista kuvaspämmeistä! No okei, tää on kyllä aika spämmien spämmi! No mutta on tässä kyllä kuvia monelta kuultaki että hehe! Ja puhelimella otettu! Olipa muuten kätsää pistää tänne!

YO keksejä. Joita oli ihan vitusti!

Fandom pipareita joita tein kera Annan ja Mäyn!

Joulukuusi joulukuulta!

Doctor Whon ykköskausi jonka sain
 Elsalta joululahjana!

Olipa kerran ihan vitusti lintuja puussa.

Teinpä kerran fandom taidetta!

Ja vohveleita ystävänpäivän tienoilla!

Elektroniikkaa saapui laajaan perheeseen lisää!

Ja kerran tein lumitöitä ja otin kuvan.
En muista enää miks.

Laskiaispulla on hyvvee!

Jaa iskä osti 32" telkkarin ja päätti tunkee sen mun huoneesee.

Muistan vaa että oli aika hirvee ilma ja olin
tyytyväinen ettei tarvinny mennä pihalle!

Ihan ite tekasin munameetvursti-leipää!

Ja kirjotin venäjän ainetta. 

Ja tein ruisleipäleivän!

Ja lakkasin kynnet orannsiksi!
Ja luin tuota pääsykoekirjaa!

Sain asiallisia seurantasuosituksia!

Kävin PARKKITALOSSA ekaa kertaa!

Ihastelin äitin kelloa mun ranteessa ja
 totesin että mulla on ihan hemmetin ohut ranne.

Luin pääsykoekirjaa! Ja arvostin esimerkkilausetta!

Äiti toi mässyä. : ))

Anna täytti 21 ja tein kortin!

Kortti osa 2!

Kortti kera paketoidun lahjan!

Limesorbettia joka oli ihan pirun hyvvää!
Annan synttäreitä juhlistaessa siispä!

Kuvasin kirkon koska en oo tehy sitä aikasemmin!

Mun viaton mieli ei toki ajatellut sanaa
 "aroused" jossain aivan muussa yhteydessä
tuota esimerkkiä lukiessa!

Äiti osti mulle väärää rasvaa.
 Aqualan L:llä on enneki pärjätty ei ois tarvinnu vaihtaa! 

Näin paljon olin lukenu eilen illalla!

Oon siis jo peräti kaheksana päivänä pysynyt tavoitteessani!

Okei tuo viimenen kuva on kans otettu eilen illalla mutta lukkiin jo tämän päivän tavotteen nii!

perjantai 18. tammikuuta 2013

Valmistumiseni

Kaikki valmistuvat.

Ja minähän se siellä itku silmässä.
No ei, vitsi vitsi. En edes tirauttanut kun painoin lakin päähäni!

torstai 15. marraskuuta 2012

Kenkäinventaario

Teinpä tänään kenkäinventaarion ja otin kuvia kenkäkokoelmastani. Oli itsellekkiin aika yllätys kuinka paljon niitä kenkiä tässä muutaman vuoden varrella on kertynyt!

Vagabondit! 

Kangaskengät; Link, Lotta, Converse

Mustang-saappaat, H&M nilkkurit ja Link nilkkurit.

Your Face korkkarit ja Gossip Girlin nilkkureita 2kpl.

Global & Urban Vintage sandaletit.

Spiritin balleriinat ja Eightysevenin korkkarit.

EMMA talvisaappaat ja Ten Points syyssaappaat. Uutukaisia nämä.

Luotettavat Hai-kumpparit ja feikki UGGit Spiritistä.
Kaksikymmentä paria siispä! Ja mukana ei ole lenkkareita(jotka kaapissa kyllä kummittelevat urheilemaan) eikä tallikenkiä, mutta ei kukaan niitä haluaiskaa nähä. :'D

lauantai 6. lokakuuta 2012

Vuodatusta elämästä osa I

Monesti kuulee sanottavan, että high school on elämän parasta aikaa. High school on amerikan juttu, mutta kyllä sama pätee suomalaiseenkin koulujärjestelmään, tosin en tiedä kumpi on parempi vastine high schoolille yläaste vaiko lukio. Yläasteen kärsimme kaikki toisin kuin lukion. Ja näin lukion melkein loppuun suorittaneena voin todeta että olikin tyhmä veto, vaikkakin kaksi vuottani kaupungin omassa Tylypahkassamme olivatkin todella mukavat. Eihän se aurinko aina paistanut, mutta kyllä ne kaverit tekivät siitä kaiken sen kärsimisen arvoista. Ja voinkin todeta että parhaimmat ystäväni olen saanut kyseisen koulun kautta. Mutta ei lukiosta nyt mitään hyötyä tulevaisuuden kannalta ole.

Minulle on nyt vasta iskenyt se karu totuus tajuntaan, että tästä pitäisi lähtä jonnekkin tekemään jotain uutta ja ehkäpä jossain määrin ihmeellistäkin ja pelkkä ajatus pelottaa minut kuoliaaksi. Mistä minä tiedän mikä haluan olla isona! Miten ihmeessä minun pitäisi tavoittaa unelmani elämästäni, kun unelmani on vain niin pieni osa siitä mitä se voisi olla. Voinko vain skipata työelämän ja jäädä samantien eläkkeelle? Ei minulla ole hajuakaan mitä haluan tehdä työkseni! Olen ollut kesätöissä ja tiedän kyllä mitä minä en halua.Voin siis sanoa suoraan hyvästit asiakaspalvelulle, ja vaikka olenkin selvinnyt aisiakaspalvelutehtävistäni kunnialla, ei se ole intohimoni. Ja intohimollahan menestyjiä tulee, eikö? Vai onko pakko olla menestyjä? Voinko olla ihan perus työntekijä joka ei ole erityisen hyvä oikein missään? Vai voinko elää Kelan tuilla loppuelämäni onnellisesti möllöttäen ja teetä juoden? En tiedä.

Myös kotirintamalla on ollut viimeaikoina hieman muutoksen tuulia. Näiden muutosten lähteenä on rakas isäni, joka on saanut päähänsä että minä en ansaitse kuukausirahaani enää koulua käymällä, sillä enhän minä siellä enää käy, vaan minun pitää alkaa tehdä kotitöitä ja muuta mukavaa kuten listojen maalaamista. Tuokin kouliminen olisi kannattanut aloittaa jo silloin kun minä ja siskoni olimme innoissamme pesemässä astioita äidin kanssa. Tämäkin tapahtuma on siis filmille kuvattu joskus vuoden -96 aikoihin! Mutta takaisin rahan pariin! Niin, mietiskelin että mitenköhän minä teen mitään sosiaalista kuten kahvilassa käymistä tai säästän rahaa sitä kuuluisaa elämää varten jos en sitä mistään saa. Hauska vitsi iskä. Mutta eipä paljon naurata. Itkettää enemmänkin tämä paine mikä meikäläisenkin harteilla lepää. Ei siis riitä että olen hakenut neljään jatkokoulutus paikkaan, käynyt työkkärissä vain saadakseni tietää etten ole oikeutettu työmarkkinatukeen ja helkkari vieköön hankkinut asumisoikeusasuntoon jonotusnumeron, vaan pitäisi vielä jotain muutakin tehdä! En siis saa lomaa mistään edes kolmen ja puolen vuoden jatkuvan lukemisen jälkeen? Perkele vieköön jos ei ota päähän.

Ja samalla kun isäni kiristää rahanyörejä, minä niin halajan pois kotoa. Omaan kämppään. Vaikka kämäiseen vuokayksiöön jos muuhun ei rahat riitä, ja mihinpä riittäisivät, kun ei tukia tipu iän eikä koulutuspaikan ansiosta. Kotona vain ahdistaa ja paineita tyrkkää varsinkin isän suunnalta, tuntuu että ratkean kohta. Äitini on päässyt todistamaan muutamia loistavia ratkeamisia ja näihin tapauksiin liittyy aina paljon itkua joka johtuu silkasta paineesta. Kyllä minä ansaitsen elää ilman paineita. Omat paineeni kestän kyllä mutta ei kenenkään muun tarvitse mitään minulta odottaa eikä asettaa paineita minun kohdalleni. Kiitos. Ehkäpä pitäisi  hieman valistaa tuota vanhempaa sukupolvea, sillä eipä tämä muuten tästä muuksi muutu.

Palatakseni alun pointtiin jota ei ollut eikä tule olemaankaan; yläaste oli paskaa ja lukio jees, jos ei ota huomioon kaikkea sitä lukemista, mutta valmistuminen ja sen tuomat paineet eivät ole hauskoja. Saatan sanoa että en välitä pääsenkö minnekkään, mutta kyllä minä jossain määrin välitän. Eipähän olisi tätä perkeleen painetta hengittämässä niskaan. Mutta toisaalta olen hyvin tietoinen avoimen yliopiston vaihtoehdosta ja se helpottaa oloani erittäin paljon. Tai ehkä vain haen Ruotsiin, siellähän kaikki on paremmin.

Kellonajan suomin oikeuksin en ota vastuuta tämän tekstin järkevyydestä tai selkeydestä, enkä varsinkaan kirjoitusvirheistä.